Makaronesian kartta

Itäisellä Pohjois-Atlantilla, Pohjois-Afrikan Marokon länsipuolella sijaitsevat Kanariansaaret ja Madeira sekä Portugalin eteläpään tasalla olevat Azorit kuuluvat laajalle levittäytyvään Makaronesian saaristoon. Niihin luetaan myös huomattavasti etelämpänä, Senegalin länsipuolella sijaitsevat Kap Verden saaret ja suurin piirtein Madeiran ja Kanariansaarten puolivälissä olevat, asumattomat Selvagenssaaret. Hallinnollisesti Kanariansaaret kuuluvat Espanjalle. Madeira, siihen luettavat Selvagenssaaret ja Azorit kuuluvat Portugalille. Kap Verden saaret muodostavat Afrikkaan kuuluvan, itsenäisen Kap Verden tasavallan, joka itsenäistyi Portugalista 1975. Luonnontieteellisesti Azorit kuuluvat Eurooppaan ja muut saaret Afrikkaan.

Kaikki saariston saaret ovat syntyneet tulivuoritoiminnan seurauksena noin 21 miljoonan vuoden kuluessa. Ikähaitari on laaja, sillä nuorimmat saarimassat nousivat merestä vasta vajaat miljoona vuotta sitten. Koska saaret eivät koskaan ole kuuluneet mihinkään mantereeseen, vaan ovat nousseet suoraan merestä neitseellisinä, kaikkien kasvi- ja eläinlajien on täytynyt tulla sinne alunperin muualta. Valtaosa lajistosta ja niiden evolutiivisista esi-isistä on saapunut Afrikasta, erityisesti sen luoteisosista ja Välimeren alueelta. Lajiston levittäjinä ovat toimineet merivirrat ja linnut sekä äärettömästi myöhemmin myös ihmiset.

Saarten ulkoinen eristyneisyys aavalla Atlantilla sekä useiden saarten voimakkaasti vaihtelevasta pinnanmuodostuksesta johtuva sisäinen eristyneisyys ovat tehneet niistä lajien kehityshistorian kannalta todella mielenkiintoisia ja omaleimaisia. Aikojen kuluessa saarille tulleista lajeista on eriytynyt suuri määrä uusia, saarille endeemisiä lajeja ja jopa sukuja. Kiehtovuutta ja kasvilöytöretkeilijän iloa lisää esimerkiksi vain johonkin eristyneeseen rotkoon tai kielekkeelle rajoittuva endeeminen laji. Sen tajuaminen, että tämä laji on kehittynyt vain täällä ja sitä ei ole missään muualla maailmassa, palkitsee moninkertaisesti pitkänkin vaelluksen ja kiipeilyn vaivat.

Saarten kasvistoa on tutkittu jo 1700-luvun puolivälistä alkaen. Endeeminen lajisto kokonaisuutena tunnetaan jo hyvin. Sen sijaan sen sijoittaminen sukuihin ja lajeihin on elänyt koko ajan ja taksonomeilla on ollut paljon toisistaan poikkeavia käsityksiä, kuten tietysti myös kaikkialla muuallakin maailmassa. Viimeaikainen, DNA-tietoihin pohjaava tutkimus mullistaa saarten kasvitaksonomiaa edelleen. Lisäksi vielä viime aikoinakin on saarilta kuvattu tieteelle uusia lajeja, joskin entisiä, lajeiksi katsottuja taksoneja on myös yhdistetty samaan lajiin kuuluviksi. Saarilla usein liikkuva kasviharrastaja voi edelleenkin löytää kasvustoja, joita on vaikea sijoittaa mihinkään kuvattuun taksoniin.

Edellä mainitusta syistä johtuen ei voida antaa Makaronesian saariston kiistatonta endeemisten tai muiden lajien määrää. Määrät ovat tietolähteistä riippuvia. Voidaan sanoa, että Makaronesian alueella on noin 30 endeemistä kasvisukua.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen